Lauantaina 3.2.2024 vietetään jälleen Alvar ja Aino Aallon sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivää. Liputuspäivän ympärillä järjestetään arkkitehtuurin ja muotoilun päivät. Tämän vuoden teemana on “hyvässä tilassa”. Teema nostaa esiin arkkitehtuurin ja muotoilun merkitystä hyvinvoivan yhteiskunnan rakentamisessa. (Archinfo 2024.)
Hyvässä tilassa -teema inspiroi meitä pohtimaan aihetta ja mitä se meille tarkoittaa. Millainen on hyvä tila tai paikka? Miten hyvinvointia voidaan edistää rakennetulla ympäristöllä?
Ympäristö vaikuttaa hyvinvointiimme
Olemme joka hetki jossakin tilassa tai paikassa ja ne vaikuttavat hyvinvointiimme monella eri tasolla. Ne vaikuttavat meihin fyysisesti, psyykkisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti. Hyvässä tilasuunnittelussa tulisi huomioida kaikki nämä osa-alueet. Hyvä tila on hyväksi niin fyysiselle kuin mielenterveydelle.
Arjessa suurin osa ajastamme kuluu samoissa tiloissa ja paikoissa. Myös siirtyessämme paikasta toiseen olemme myös kosketuksissa tilaan ja paikkaan, oli se sitten rakennettua ympäristöä tai luontoa. Arjen paikoilla, kodilla ja lähialueella on siis suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Tässä artikkelissa pohdimme lähiympäristön vaikutusta sen asukkaiden hyvinvointiin.
Arjen kohtaamiset vaikuttavat meihin positiivisesti
Ihminen on sosiaalinen olento. Meillä on luontainen tarve ihmiskontakteihin ja vuorovaikutukseen toistemme kanssa. Luomme ihmissuhteita ja ylläpidämme niitä. Tapaamiset läheisten ihmisten kanssa sovimme jonnekkin paikkaan. Voimme tavata perhettä lapsuudenkodissa tai varata ystävän kanssa ravintolasta pöydän. Läheisiemme lisäksi olemme kontaktissa lähes päivittäin myös tuntemattomien ihmisten kanssa. Näitä ihmisiä kohtaamme kulkiessamme töihin tai vaikka ulkoiluttaessamme koiraa. Tämänkaltaiset lyhyet kohtaamiset arjessamme vaikuttavat positiivisesti mielialaamme ja sitä kautta hyvinvointiimme (HS 2023).
Hyvänpäiväntuttuihin meillä on niin sanottu heikko side. Kohtaamiset voivat olla satunnaisia ja huolettomia moikkaus-tuttavuuksia. Näihin ihmisiin ei liity vahvaa sitoutumista eikä velvollisuuksia. Tällaisilla ihmiskontakteilla on kuitenkin hyvinvointimme kannalta yllättävän suuri vaikutus, sillä ne voivat lisätä onnellisuutta ja turvallisuuden tunnetta. (HS 2023.)
Rakennetulla ympäristöllä on näiden kohtaamisten mahdollistamisessa merkittävä rooli. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa luonnollisia kohtaamispaikkoja, kuten penkkiä jossa kaksi toisilleen tuntematonta ihmistä istuvat ja vaihtavat muutaman sanan säästä.
Espoon K-Citymarket Ison Omenan hitaalla kassalla ostokset voi tehdä rauhassa samalla jutellen kassahenkilön kanssa. Ostosten lastaaminen ja pakkaaminen hoituu ilman kiirettä. Kassahenkilöistä on tullut asiakkaille hyvänpäiväntuttuja, joka tarkoittaa että tuotevinkkien sijaan kuulumisia vaihdetaan esimerkiksi tulevista lomista. (Kauppiasliitto 2023.)
Hidas kassa on toiminut jo kymmenen vuoden ajan (Kauppiasliitto 2023). Tämä on hieno esimerkki palvelusta, joka edesauttaa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja näin hyvinvointia. Se että palvelu on toiminut jo näin pitkään osoittaa että tällaisille palveluille on tarvetta.
Suunniteltaessa tiloja, kaupunkialueita tai palveluita meidän tulisi muistaa ihmiskontaktien positiivinen vaikutus hyvinvointiimme. Esimerkiksi liiallinen tehokkuuteen tähtääminen voi vahingossa pyyhkiä tällaisia kohtaamisia ja kontaktia toisiin ihmisiin pois.
Meille kaikille on tärkeää tulla nähdyksi ja kuulluksi. Avoimuus ja ystävällisyys parantaa muiden olon lisäksi myös omaa hyvinvointiame. Maksuttomat, vapaat, julkiset tilat, jossa on mahdollisuus oleskella ja kohdata satunnaisia ihmisiä ovat tärkeitä. Näissä voimme kohdata hyvänpäiväntuttuja, jotka myös auttavat torjumaan yksinäisyyttä. (HS 2023.)
Rakennettu ympäristö voi edesauttaa ihmisiä liikkumaan enemmän
Fyysiseen hyvinvointiimme voidaan vaikuttaa positiivisesti tilojen materiaaleilla, kemikaalittomuudella, hyvällä ergonomialla ja rakennusten terveellisyydellä. Rakennetulla ympäristöllä voidaan vaikuttaa hyvinvointiimme myös huomioimalla tilan toiminnallisuus ja liikkumiseen kannustaminen. Miten tiloissa kuljetaan? Houkuttelevatko kulkureitit valitsemaan kävelyn ja portaat? Kannustavatko tilat monipuoliseen liikkumiseen? Entä miten luoda liikuntarajoitteisille sopivia tapoja liikkua ja käyttää tilaa?
Arjen hyötyliikunta on tärkeää fyysiselle toimintakyvylle. On osoitettu että tiiviisti rakennetussa ympäristössä ihmisten arkiliikunta ja fyysinen aktiivisuus lisääntyy (HS 2024). Kaupunki- ja tilasuunnittelulla voimme edesauttaa ihmisiä valitsemaan kävelyn sekä säilyttää yhteyden luontoon, jolla on positiivisia vaikutuksia mielenterveyteemme. Tutkimusten mukaan luonnonläheisyys lisää henkistä hyvinvointia (HS 2024).
Luontokokemukset tekevät hyvää mielenterveydelle
Viime vuosina on puhuttu paljon biofiilisesta suunnittelusta, jossa luontokokemus tuodaan osaksi rakennettua ympäristöä. Luontokokemus voidaan tuoda tilaan esimerkiksi panostamalla luonnonvalon ja ikkunoista avautuvan maiseman hyödyntämiseen. Myös käyttämällä erilaisia luonnon elementtejä, kuten kasveja ja tuli- tai vesielementtejä saadaan luonto osaksi arkkitehtuuria. Luontokokemus voidaan tuoda tilaan myös epäsuorasti käyttämällä luonnonmateriaaleja, värejä ja luonnosta löytyviä muotoja. Tuomalla luonto osaksi rakennettua ympäristöä, pääsevät luonnon positiiviset vaikutukset osaksi hyvinvointiamme. (LAB 2022).
Lähiympäristön historia sitouttaa meitä yhteisöön
Yhteydet muihin ihmisiin, asuinpaikkaan ja luontoon siis lisäävät hyvinvointia. Näitä yhteyksiä voidaan vahvistaa myös sitouttamalla asukkaita henkisesti lähiympäristöön ja -yhteisöön. Yksi hyvinvoinnin kulmakivi on se, että voi juurtua jollekin alueelle ja tulla osaksi yhteisöä (HS 2024).
Paikan tarinoiden ja historian näkyminen sitouttaa asukkaita kotiseutuun ja yhteisöön (Salmela ym. 2014: 33-37). Nämä tarinat ja historiat tulevat näkyviin rakennuksissamme, niin vanhassa kirkossa kuin lapsuutemme koulurakennuksessa. Rakennettu ympäristö säilöö kulttuuriperintöämme, arvojamme, yhteistä historiaamme, sekä oman elämämme tarinaa.
Kulttuuriperintö myös vahvistaa paikkatunnetta ja kulttuuri- identiteettiä globalisoituvassa maailmassa (Salmela ym. 2014: 22). Kerroksellinen kaupunki, jossa näkyy alueen eri vaiheita, tyylejä ja tarinoita, säilyttää yksilöllisen identiteetin, johon asukkaat voivat vahvemmin sitoutua.
Yhteisöt ja paikkaan sitoutuminen kehittyvät usein hitaasti ja kun ne on saavutettu, tulisi huolehtia yhteyksien säilymisestä. Tämä valitettavan usein unohdetaan alueita kehitettäessä ja muutoksista tulee turhan suuria. Kun alueet kehittyvät ja uudet sukupolvet lisäävät omat kerroksensa maisemaan, tulisi huolehtia siitä, ettei paikan edellisiä vaiheita hävitettäisi. Purettujen rakennusten ja kaadettujen metsien mukana katoaa niin yhteistä kulttuuriperintöämme kuin omia muistojamme, jotka olisivat muuten sitouttaneet meitä ympäristöömme ja siten lisänneet hyvinvointiamme.
Muotoilijat edesauttavat ihmisten hyvinvointia
Muotoilijoina pääsemme vaikuttamaan tilojen ja ympäristön toiminnallisuuteen, materiaaleihin ja ulkoasuun. Tiloja suunniteltaessa on ensiarvoisen tärkeää huomioida inhimillisyys, ja ymmärtää kuinka suuri merkitys luonnolla, kontakteilla muihin ihmisiin ja paikkoihin on hyvinvoinnillemme. Tilasuunnittelun kautta pääsemme lähelle ihmistä ja osaksi jokapäiväistä arkea. Olemme joka hetki kosketuksissa johonkin tilaan tai paikkaan. Kun suunnittellemme ihmisille, me myös vaikutamme ihmisiin.
Vuodesta 2022 saakka suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivä on ollut suositeltu liputuspäivä. Funktionaalinen arkkitehtuuri ja muotoilu ovat pitkään olleet tärkeä osa Suomi-kuvaa maailmalla. Suomalaisen designin kulmakiviä ovat hyvinvointi ja luontosuhde. (Valtioneuvosto 2022.)
On hienoa, että saamme juhlistaa vuosittain arkkitehtuurin ja muotoilun merkitystä arjessamme!
Alvar Aalto hyödynsi töissään paljon luontoviittauksia, kuten näkymiä ja orgaanisia muotoja (LAB 2022).
Lähteet:
Archinfo 2024: Arkkitehtuurin ja muotoilun yhteinen festivaali juhlistaa hyvää suunnittelua. Archinfo.fi -verkkojulkaisu, Osoitteessa:https://www.archinfo.fi/toiminta/arkkitehtuuri/arkmuoto
Viitattu 30.1.2024
HS 2023: Pienet tärkeät kohtaamiset. Hs.fi -verkkojulkaisu,Osoitteessa: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009821288.html
Viitattu 30.1.2024
Salmela, Ulla - Matikka, Hannu - Latvala, Pauliina - Kauppi, Petja 2014:
Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä. Taustaselvitys, Faron yleissopimuksen voimaansaattamiseksi Suomessa. Museoviraston julkaisu, 2014. Ladattavissa osoitteessa https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/kohti-kestavaa-kulttuuriperintotyota.pdf
Viitattu 30.1.2024.
Kauppiasliitto 2023: Pieni suuri teko: K-Citymarket Ison Omenan hitaalla kassalla ei tarvitse stressata - K-kauppiasliitto.fi -verkkojulkaisu, 24.02.2023 Osoitteessa: https://www.k-kauppiasliitto.fi/uutiset/pieni-suuri-teko/pieni-suuri-teko-k-citymarket-ison-omenan-hitaalla-kassalla-ei-tarvitse-stressata/
Viitattu 30.1.2024.
LAB 2022: Biofilinen suunnittelu - hyvinvointia rakennettuun ympäristöön luonnosta, LAB University of Applied Sciences -verkkojulkaisu, 28.11.2022 Osoitteessa: https://blogit.lab.fi/labfocus/biofilinen-suunnittelu-hyvinvo/
Viitattu 31.1.2024
HS 2024: Suomessa on noussut jopa viha omakotitaloja kohtaan, sanoo professori – Näin tutkijat kommentoivat ”Pohjois-Helsingin ihmettä” - HS.fi -verkkojulkaisu, 26.1.2024 Osoitteessa: https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000010143528.html
Viitattu 31.1.2024
Valtioneuvosto 2022: Liput liehumaan 3.2. Alvar ja Aino Aallon ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi. Valtioneuvosto.fi -verkkojulkaisu, 24.1.2022
Viitattu 2.2.2024
Коментарі