Uusiutumattomien ja hankalasti kierrätettävien rakennusmateriaalien käytön, loputtoman purkamisen ja uuden rakentamisen sijaan meidän tulee muuttaa toimintatapojamme ja asenteitamme. Meidän on suunnittelijoina kannettava omalta osaltamme vastuu arkkitehtuurin kestävämmästä tulevaisuudesta parhaan kykymme mukaan.
Rakennusala tuottaa kolmanneksen kaikesta jätteestä
Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonepäästöistä (Ohisalo 2022). Rakentamiseen kulutetaan jo yli puolet maailmassa olemassa olevista raaka-aineista (Kuittinen 2019). Laskentatavasta ja lähteestä riippuen rakennusalan osuus koko maailman kasvihuonepäästöistä on joko suuri tai valtava, sen merkitystä ja muutostarvetta ei voi sivuuttaa. Monistetun, teollisen ja uuden ihanne on näkynyt arkkitehtuurissamme, mieltymykssissämme ja purkamiseen ja rakentamiseen suhtautumisessamme modernismin ja teollisuuden kehityksen alusta lähtien. Nyt olemme kuitenkin päätyneet selkä seinää vasten uusien sukupolvien tulevaisuuden, maapallon kantokyvyn ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen kanssa. Olemme murrosvaiheen äärellä, jossa menneisyyden valintojen aiheuttaman katastrofin syyllistä on enää turha etsiä, sillä aikaa on vain tulevaisuuteen katsomiseen ja suunnan muuttamiseen.
Korkealaatuista muotoilua ja arkkitehtuuria ympäristön ehdoilla
Visuaalisuus, estetiikka ja viihtyvyys ovat suuressa roolissa sisustusarkkitehtuurissa ja arkkitehtuurissa. Arjessa olemme yhteydessä arkkitehtuuriin ja sisustusratkaisuihin päivittäin. Tämä taiteenala on elämässämme läsnä jatkuvasti. Suunnittelussa arkkitehdit ja sisustusarkkitehdit huomioivat monta asiaa, kuten toiminnallisuuden ja estetiikan. Tavoitteena on rakennus, jonka tilat palvelevat käyttäjäänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Käytännöllisyyden lisäksi kokonaisuus tavoittelee myös visuaalisesti kaunista, jopa elämyksellistä lopputulosta.
Suunnittelutyössämme meidän on huomioitava maailman tila. Arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin on oltava kestävää ja vastuullista. Teollistumisen ajan historiasta ja vaurastumisen ja kasvun tavoittelun, halvan ja helpon energian keksimisen ajalta peräisin olevilla asenteilla ja metodeilla jatkamalla me emme pääse ekologisen rakentamisen tavoitteeseen. Meidän on etsittävä uusia menetelmiä ja materiaaleja ja myös pysähdyttävä tarkastelemaan aikaa, jolloin olosuhteiden pakosta rakennettiin kestävää arkkitehtuuria paikallisista, ympäristön ja ajan kulumisen kannalta kestävistä materiaaleista. Perinteisissä tavoissa ja materiaaleissa on tarjolla valmiita ratkaisuja nykytilan ongelmiin.
Nykymaailman tilanteessa, jossa ilmastomme muuttuu ja luontokato on todellisuutta, ympäristölle haitallisten materiaalien käyttö, vanhan purkaminen ja korvaaminen täysin uudella tuntuu ajattelemattomalta ja väärältä. Perustimme Studio Arkiston yhteisestä intohimosta tehdä vastuullisempaa suunnittelua ympäristön ehdoilla luovasti ja oivaltaen.
Purkubuumi
Suomessa vanha talo nähdään usein rapistuneena röttelönä, purkukuntoisena ja korjauskelvottomana. Puramme liikaa, tai sitten talot pilataan ylikorjaamisella.
Iida Kalakoski & Panu Savolainen
Nykyinen purkubuumi on peräisin vanhanaikaisesta ja kestämättömästä arvomaailmasta. Vanhojen rakennusten purkuluvan saaminen on liian helppoa ja yleinen asenne purkamista ja uudelleen rakentamista kohtaan ei helpota tilannetta yhtään. Kuten Kalakoski ja Savolainen Hesarin artikkelissaan muistuttavat, rakennustaiteellisia helmiä on ehkä yksi prosentti, ja niitä suojellaan, mutta ilmastosyistä sekä rakennussektorin tuottaman suuren jätemäärän vuoksi on pakko suhtautua säilyttävästi myös rakennusten enemmistöön (Kalakoski & Savolainen 2019). Purkaminen aiheuttaa valtavat määrät päästöjä, ja samalla rakennusperintöämme katoaa. Ympäristöä koskevaa kulttuuriperintöä tulee vaalia, koska sitä kautta voimme tutkia ympäristömuutoksia, niiden torjumista ja niihin sopeutumista (Salmela & Kalakoski 2019).
Innovatiivisella ajattelulla ja ratkaisukeskeisellä suunnittelulla olemassa olevaa rakennuskantaa voidaan säilyttää ja löytää rakennuksille uusia käyttötarkoituksia. Myös viihtyisyys, korkealaatuinen muotoilu ja elämykselliset tilakokemukset ovat mahdollisia toteuttaa kestävästi, ympäristöystävällisiä materiaaleja ja kiertotalouden ratkaisuja hyödyntäen. Tämä kaikki edellyttää meiltä suunnittelijoilta uudenlaisia oivalluksia ja ratkaisuja, kun kaiken uutena tilaamisen sijaan avaamme silmämme olemassa oleville materiaaleille ja perinteisille rakennus- ja korjaustavoille. Suunnittelun lähtökohdat muuttuvat, niin kuin niiden pitääkin.
Kiertotalous on keino toteuttaa kestävää arkkitehtisuunnittelua
Kiertotalous tarkoittaa olemassa olevien materiaalien ja tuotteiden pysymistä käytössä mahdollisimman pitkään mm. korjaamalla, kunnostamalla, uudelleenkäytöllä ja kierrätyksellä (Sjöstedt 2018). Kiertotalouden keinoja hyödyntäen ja käyttämällä ympäristöystävällisiä materiaaleja voimme pienentää rakennusalan tuottamaa hiilidioksidikuormaa. Kiertotalous voi näkyä suunnittelussa monin eri tavoin. Se voi tarkoittaa olemassa olevien kalusteiden käyttämistä muutoskohteessa tai vanhojen materiaalien hyödyntämistä. Korjaamalla vanhaa säilyttäen, säilytämme myös rakennusperintöämme.
Jatkuva uteliaisuus, oppiminen ja tutkiminen ovat tärkeitä prosessissa kohti vastuullisempaa tilasuunnittelua. Me haluamme selvittää ja oppia uutta työssämme, löytää uusia ja perinteisiä ratkaisuja paremman tulevaisuuden saavuttamiseksi ja kestävämmän perinnön jättämiseksi. Työmme ei kuitenkaan onnistu ilman asenteiden muutosta. Haluamme rikkoa myyttejä ja osoittaa kestävän rakentamisen tavan hyvät puolet. Haluamme myös kertoa sinulle, mistä nykyinen huono tapa meidän mielestämme johtuu, miten siihen voi tahoillaan vaikuttaa ja millaisia suuria ja pieniä oivalluksia itse koemme työssämme.
Tämä artikkeli avaa blogimme, jonka tehtävänä on toimia tietopankkina ja kiinnostavien kirjoitusten kotina. Kerromme täällä työstämme ja tutkimuksestamme, jaamme korjausvinkkejä ja kertomuksia inspiraatiosta ja oivalluksista.
Tervetuloa seuraamaan Studio Arkistoa nettisivuillamme sekä muissa kanavissamme!
Instagram: @studioarkisto
Facebook: @studioarkisto
LinkedIn: @studioarkisto
Lähteet:
Calder, Barnabas. 2021. Architecture. From Prehistory to Climate Emergency, Pelican Books.
Kalakoski, Iida & Savolaoinen, Panu. 2022. Asiantuntijat: Taloja ylikorjataan ja puretaan Suomessa aivan liikaa – Nyt vaarassa ovat 40-vuotiaat talot, Helsingin Sanomat, 22.11.2022. Saatavissa: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009154687.html Viitattu 18.12.2022
Kuittinen, Matti. 2019. Rakennusten purkubuumi aiheuttaa hiilipiikkejä – "Mittavakin korjaaminen on ekologisempaa kuin uuden rakentaminen”, Yle, Ida Sevimli. Saatavissa: https://yle.fi/a/3-10938712 Viitattu 18.12.2022
Ohisalo, Maria. 2022. Hallitus antoi eduskunnalle rakentamisen päästöjä vähentävät ja digitalisaatiota edistävät lakiesitykset, Ympäristöministeriö, 2022. Saatavissa: https://ym.fi/-/hallitus-antoi-eduskunnalle-rakentamisen-paastoja-vahentavat-ja-digitalisaatiota-edistavat-lakiesitykset Viitattu 18.12.2022
Salmela, Ulla & Kalakoski, Iida. 2019. Kulttuuriperintö ilmastokriisin kourissa – mutta myös osana ratkaisua?, Museovirasto. Saatavilla: https://www.kulttuuristaperinnoksi.fi/2019/kulttuuriperinto-ilmastokriisin-kourissa Viitattu 18.12.2022
Sjöstedt, Tuula. 2018. Mitä nämä käsitteet tarkoittavat?, Sitra. Saatavissa: https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/ Viitattu 18.12.2022
Susiluoto, Saila. 2021. Kehrä s.66, Otava.
Comments